Lisääntyneellä harrastuksiin kuljettamisella on monia negatiivisä vaikutuksia

Vapaa-ajan matkojen lisääntyminen on yleinen trendi kaikilla kaupunkiseuduilla. Kansallisen liikkumistutkimuksen mukaan 30-44 -vuotiailla vanhemmilla suurin yksittäinen arkivapaa-ajan matkatyyppi on kyyditsemismatkat. Lasten harrastukset rasittavat sekä ympäristöä että perheen arkea, sillä vanhemmat viettävät vapaa-aikaansa kyyditsemällä lapsiaan harrastuksiin. Lasten kyyditsemisestä on huolestuttavaa myös siksi, etteivät kaikki lapset saa tarpeeksi liikuntaa eikä lasten itsenäinen liikkuminen kehity auton takapenkillä istuessa.

Oulussa juuri valmistuneen selvityksen mukaan yksi perhe käyttää keskimäärin 4 tuntia viikossa pelkästään lasten harrastuksiin kuljettamiseen ja kilometrejä viikossa kertyy 70 km.

Syitä työpäivien jälkeiseen kuljetusrallin on useita. Omaehtoinen liikkuminen on vähentynyt ja liikuntaa on totuttu ostamaan palveluina kotoa etäällä sijaitsevista suorituspaikoilla. Kuljettaminen aiheuttaa osaltaan tärkeän perusliikunnan vähentymistä, mikä yhdistettynä pääasiassa korkean intensiteetin harjoitteluun tuottaa epätoivotun tilanteen niin kansanterveyden kuin myös huippu-urheilunkin osalta. Kaupungit ja seurat eivät juurikaan huomioi kuljetustarpeita harjoitusaikojen ja paikkojen järjestelyissä.

Kuva. Logistiikkayrittäjien kokoontumisajot Ouluhallin katsomossa (kuva: Timo Perälä)

Lähirähinä muuttaa liikunnan palvelurakennetta

LÄHIRÄHINÄ toiminta aloitettiin elokuussa 2016 Oulussa Lämsänjärven kaupunginosassa. Kaikille ilmainen ja avoin Lähirähinä tuo monipuolisen matalankynnyksen harrastamisen lähelle ihmisiä sinne, missä he asuvat. Tavoitteena toimintamallissa on vähentää turhaa kuljettamista harrastuksiin, liikkua ja harrastaa kaikki yhdessä, kehittää asukkaiden monipuolista liikkumista ja osaamista, lisätä lähiliikuntapaikkojen käyttöä sekä edistää asuinalueiden yhteisöllisyyttä. Vuoden 2017 aikana Lähirähinä laajeni yhdestä pilottialueesta toimimaan seitsemässä Oulun kaupunginosassa. Lähirähinä järjestää tällä hetkellä yhteensä 13 viikkotapahtumaa, 1-3 kertaa viikossa aluetta kohti.

Kuva. Kaukovainion Kotkat aloittivat viimeisimpänä Lähirähinä -alueena marraskuussa 2017 (kuva: Timo Perälä)

Lisää rähinää lähelle!

LÄHIRÄHINÄ -lähiliikuntakysely toteutettiin Liikenneviraston liikkumisen ohjauksen hanketuella loppuvuodesta 2017. Kyselyssä oli mukana 37 Lähirähinä -toimintaan osallistuvaa perhettä sekä 45 perheen vertailuryhmä. Kyselyt koskettivat yhteensä 319 henkilöä.

Kyselytutkimus osoitti, että Lähirähinään osallistuvat perheistä noin puolet ovat vähentäneet lastensa harrastuksiin kuljettamista. Lähes kaikki (yli 90 %) Lähirähinään osallistuvista pitivät Lähirähinää tärkeänä juuri aika- ja kustannussäästöjen vuoksi. Vertailuryhmän perheistä 98,7 prosenttia toivoisi Lähirähinän tapaista lähiliikuntatoimintaa omalle asuinalueelleen.

Kyselyn perusteella vertailuryhmäläiset kuljettavat lapsiaan harrastuksiin autolla Lähirähinä -perheisiin nähden 2 tuntia ja 56 km viikossa enemmän. Perhettä kohti Lähirähinä tuo suorina kuljetuskustannusten säästöinä 990 € vuodessa, mutta myös yhteiskunta säästää 440 €/perhe/v vähentyneiden yksityisautoilun haittavaikutuksien (terveys-, ympäristö-, turvallisuus-, rakentamis- ja ylläpitokustannukset) myötä. Lähirähinän kenties huomattavimpia vaikutuksia, sosiaalisia vaikutuksia, ei tässä tutkimuksessa selvitetty.

Kuva. Lähirähinä toimii lähellä asukkaita, jolloin pipolätkään voi tulla näppärästi kävellen, pyörällä tai vaikkapa porukalla potkukelkalla (kuva: Timo Perälä)

Rakenteet uusiksi

Lähi-, arki-, hyöty-, omatoimi- ja luomuliikunnan käsitteet ovat vilahdelleet tiuhaan liikunnan ja kansanterveyden edistämisestä puhuttaessa. Kaikki poikkeuksetta ”peukuttavat” asioiden puolesta ylätasolla, mutta vallitsevat käytännöt eivät ota näitä asioita huomioon toiminnan tasolla. Esimerkiksi urheiluseuroja tuetaan ja palkitaan rekisteröityneiden urheilijoiden määrän ja urheilullisen menestyksen perusteella. Samoin menetellään liikuntapaikkavarausten osalta. Puhumattakaan urheilujärjestöiltä tulevan tuen määräytymisperusteista.

Niin kauaa kun vallitseviin käytäntöihin ei saada muutosta tukemaan ruohonjuuritason liikkumista, on turha kuvitella seurojen innostuvan järjestämään matalankynnyksen toimintaa kestävällä tavalla. Muutos vaatii uusia ohjausmekanismeja sekä vaikuttavuuden hankkimista määrien sijaan. Tämä puolestaan edellyttää ennen kaikkea vaikuttavuuksien ymmärtämistä ja hankintaosaamista etenkin julkishallinnon organisaatiossa.

Muutoksesta hyötyisivät kaikki

Yhteiskunnan toimintojen siiloutuminen ja siitä aiheutuva ”putkiajattelu” aiheuttaa monia ongelmia. Myös urheilussa. Lähes kaikilla menestyneillä huippu-urheilijoilla on monipuolinen lajitausta ja aktiivisen arkielämän malli taustalla. Urheilutiede liputtaa myöhäisen erikoistumisen ja pihapelien puolesta. Nykyinen liikunnan palvelurakenne tukijärjestelmineen ja parempien suorituspaikkojen penääminen kampeaa kehitystä päinvastaiseen suuntaan.

Kuva. Oulussa on 98 luistelukenttää / ulkokaukaloa, joissa jääaikaa on tarjolla 24/7 (kuva; Oulun kaupunki)

Lähirähinän tyyppisen matalan kynnyksen tai kynnyksettömän lähiliikuntatoiminnan yleistymisestä hyötyisivät kaikki. Turha kuskaaminen vähenee, arkiliikunta lisääntyy, yksilöjä kehittävät pihapelien takaisin tuleminen mahdollistuu, alueiden yhteisöllisyys paranee, asukkaiden liikunnalliset kyvyt paranevat, seurat saavat parempia yksilöitä toimintaan ja voivat keskittyä perusliikuntataitojen opettamisen sijasta lajitaitojen hiomiseen ja urheilullisen menestysmahdollisuudet paranevat.

Kuka lähtee mukaan lähiliikuntapalvelujen kehittämiseen?  Yhteystiedot löytyvät alta.

Kirjoittaja Timo Perälä toimii kaupunkien yhdyskuntarakenteiden ja palvelujen sekä hankintaprosessien kehittämisen tehtävissä eri puolilla maailmaa. Arkiliikunnan ja terveellisten elämäntapojen mahdollistaminen kuuluvat hänen keskeisiin työtehtäviin. Perälä on perustanut myös Winter Cycling Federationin, jonka tehtävänä on edistää ympärivuotista viisasta liikkumista (www.wintercycling.org). Hän on myös toiminut Oulun seudulla kävely- ja pyöräilykoordinaattorina vuodesta 2013 lähtien. Vuonna 2016 Perälä yhdessä vaimonsa Anu Perälän kanssa kehitti Lähirähinä -toimintamallin Lämsänjärvelle, joka edelleen järjestää tapahtumia 2-3 / viikossa.

Kuva. Kirjoittaja Timo Perälä, Lähirähinä-koordinaattori kotikentällään. Puh. 040-7060415, timo.perala (ät) jshercules.com

 

Lataa selvitys pdf-muodossa TÄSTÄ.